Sukupolvesta toiseen, eikö niin?
Jokainen sukupolvi kantaa mukanaan perintöään omalta vuosikymmeneltään, ja ne muokkaavat yhteiskuntaa juuri silloin ja siinä. On tärkeää ymmärtää tämä myös alueellisesta näkökulmasta. Kuka rakentaa Etelä-Pohjanmaan tulevaisuutta, ja millainen on työvoima sekä muuttoliikemallit? Joskus yksinkertaisesti oletamme, että se, mitä edellinen sukupolvi on tehnyt tai arvostanut korkealle, periytyy. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen.
Kun tutkitaan aluetta, joka tarvitsee kasvua ja houkuttelevuutta, on syytä tarkastella, miten nuoremmat sukupolvet muuttavat ja pohdiskelevat.
Hyvinvointi kohtaa suuren haasteen: miten huolehdimme osaamisesta todellisuudessa ? Jos työ ei enää katsota tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi, miten sitten luoda merkityksellinen elämä yhteiskunnassa? Miten Kaskinen, Närpiö ja Kristiinankaupunki voivat kasvaa yhteisenä talousalueena? Uudet, työelämään siirtyvät sukupolvet, eivät enää näe kansalliset rajat kovin ratkaisevina tai edes merkittävinä, josta Merenkurkun alueen kasvu ja vetovoima on hyvä esimerkki. Sukupolvi, joka liikkuu rajattomasti digitaalisessa maailmassa, vaikuttaa yhä enenevissä määrin kaikkien toimintaan.
Suuri ikäryhmä, sodan jälkeen 1940-50-luvuilla syntyneet, ovat olleet ollut monessa mukana ja on edelleen erittäin tärkeä osa yhteiskuntaa. Tämä sukupolvi on käynyt läpi ja toteuttanut erilaisia uudistusvaiheita Suomessa. Jos tarkastellaan 90-luvulla syntyneet, ns. Z-sukupolvea, niin he ovat varttuneet aikana jolloin teknologia, mukaan lukien Zoom-tyyppiset videoneuvottelut, on ollut olennainen osa heidän elämäänsä. Tämä on myös se sukupolvi, joka haluaa "yksinkertaisempaa kokonaisuutta". He eivät enää muuta ensisijaisesti työn perässä vaan elämäntavan takia. Tämä tarkoittaa, että alueiden ja kaupunkien on mietittävä palvelutarjontansa kehittämistä ja laajentamista. Kun puhumme tulevista suurista investoinneista, meidän on myös kiinnitettävä huomiota pienimpiin yrityksiin, jotka tarjoavat paikallista palvelua. Tämä on oleellinen osa elinvoimaa, joka puolestaan saa pyörät pyörimään. Onko tämä yksi avain muuttoliikkeeseen ja lopulta työvoimaan? Luultavasti kyllä.
Kristiinankaupunki-Närpiö-Kaskinen Business Region -projektissa kartoitamme kahden vuoden aikana alueen houkuttelevuutta ja elinvoimaa demografian, työvoiman ja investointien näkökulmasta. Kartoitus johtaa konkreettisiin toimenpide-ehdotuksiin tulevaisuutta varten.
Projekti esittää seuraavat kysymykset:
❄Miten työ muuttuu, millaista osaamista tarvitaan ja mistä löytyvät tarvittavat osaajat?
❄Ammattiryhmien muuttamishalukkuus - mitkä tekijät vaikuttavat eri ryhmiin?
❄Missä tulevat johtajat haluavat asua?
Koulutusjärjestelmä, koettu elämänlaatu, työvoiman monipuolisuus, turvallisuus - nämä ovat kaikki vaikuttavia tekijöitä johon toivomme koko yhteiskunnallisen kentän voivan samaistua ja yhtyä yhteisen tulevaisuutemme puolesta
Anna Bertills & Carina Storhannus
Projekt KNK Business Region